sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

HENKILÖKUVA .. Helena Eevasta

Klikkaa kuva suuremmaksi ..

torstai 27. elokuuta 2009

Kaasuputki vs Karjalan palautus

Karjalan palautuksen juridinen pohja on Marskin ja Stalinin sopimuksessa vuodelta 1941 ennen Barbarossaa.

Asiasta on kirjoittanut Vilho Tahvanainen kirjassaan: ERIKOISTEHTÄVÄ, Marskin erikoisagentti.

Marskilla ja Stalinilla on ollut salainen radioyhteys, jonka olemassa olon on omissa tutkimuksissaan vahvistanut Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen. Salaisessa radioyhteydessä koodinimi Irina on nyt paljastunut marsalkka Shaposhnikoviksi, joka oli Stalinin luotetuin upseeri. Tahvanaisen mainitsema saksalainen Grossman on nyt paljastunut Saksan Tukholman lähetystössä Gestapon agenttina sodan aikana työskennelleeksi Paul Grassmanniksi.

Jali Raita
* * *

Suomalaisliikemiehet vaativat Karjalaa kaasuputkesta

Suomalaiset liikemiehet ovat alkaneet hieroa venäläisten kanssa kauppaa Itämeren kaasuputken kohtalosta. Liikemiehet kertovat Venäjän tarjonneen heille huomattavia rahasummia, jotta he luopuvat kaasuputken kulkureitille yltävästä kaivoslupahakemuksestaan.

Omintakeinen hakemus on ollut vireillä vuoden.
Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kutsuu neljän suomalaisen liikemiehen jättämää kaivaushakemusta "vähintäänkin erikoiseksi". Itämeren pohjaan kaavailtua malmikaivosta on kummasteltu kaivosalalla yleisesti.

Nyt hakemus on hätkäyttänyt myös Venäjällä. Hakijoiden asiamies, asianajaja Kari Silvennoinen kertoo, että Venäjän hallituksen edustajat vaativat heitä luopumaan hakemuksesta. Silvennoisen mukaan venäläiset ottivat yhteyttä noin viikko sitten ja ovat tarjonneet suomalaisille huomattavia rahasummia, jotta he luopuisivat Venäjältä Saksaan kaavaillun kaasuputken reitille osuvasta valtaushakemuksesta.

- Venäläiset eivät halua, että kaasuputki viivästyy, Silvennoinen tulkitsee.

Ei rahaa, vaan Karjala takaisin
Kaivosmiehet ovat torjuneet rahat, mutta lähettäneet venäläisviranomaisille tuhdin neuvottelutarjouksen. Karjala-suuntautuneen asiamiehensä Kari Silvennoisen johdolla liikemiehet vaativat, että Venäjä aloittaa Suomen kanssa neuvottelut Karjalan palauttamisesta.
- Jos venäläiset päättävät toimia niin kuin me olemme pyytäneet, ilman muuta olemme valmiita luopumaan myös valtaushakemuksesta, Silvennoinen kertoo.

Hakemusta työ- ja elinkeinoministeriössä käsittelevä Pekka Suomela ei halua puuttua erikoiseen kaupankäyntiin, mutta kertoo, että Venäjän kaupallinen lähetystö on ministeriöstäkin kysellyt tietoja valtaushakemuksesta.

Nord Stream: Ei tietoa kaupanhieronnasta
Valtaosin venäläisomisteinen kaasuputkiyhtiö Nord Stream suunnittelee aloittavansa kaasuputken rakentamisen ensi vuoden alussa. Yrityksen yhteiskuntajohtaja Sebastian Sass kiistää tietävänsä mitään venäläisten kaupankäyntipyrkimyksistä. Sass ei pidä kaivossuunnitelmia esteenä kaasuputkelle.

Ellei merenpohjan kaivoshakemusta peruta, se etenee loppuvuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriöstä valtioneuvoston päätettäväksi. Vaikka malminetsintälupa myönnettäisiin, myös kaasuputki voi saada rakentamisluvan.

YLE Uutiset

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Risto Kuisma uskoo Karjalan palautukseen

Puheessaan Kuopiossa 13.6.2009

Kuisma käsitteli liiton kesäjuhlilla palautusta.

Kesäjuhlien keskeisissä puheissa on harvemmin tuotu jotain todella uutta esille.
Tänä kesänä tuotiin.
Erityistä huomiota kiinnitti liiton 1. varapuheenjohtajan Risto Kuisman hyvän selkeä ja tasapuolistava puhe. Se käsitteli pääosin liiton sääntöjen 2 pykälää eli liiton toiminnan tarkoitusta.
Kuisman puhe kokonaisuudessaan Karjalan Liiton internet-sivuilla.

Liitolla kaksi päätarkoitusta: kulttuuri ja palautus
Varapuheenjohta Kuisman puhe perustui pitkälti liiton säätöjen tarkoituspykälään. ”Liitolla on sääntöjensä mukaan kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys. Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista.”
Eriävät mielipiteet siitä, tulisiko liiton toteuttaa tarkoituspykälänsä molempia momentteja ja miten erityisesti Karjalan kysymyksen tarkoitusta tulisi toteuttaa, ovat vaihdelleet melkoisesti. Tuskin kukaan on erimielinen siitä, etteikö karjalainen kulttuuri kuulu ehdottomasti liiton toimintaan.
Kuisman käsitys asiasta on selkeä: ”Karjalaisten piirissä ja myös Karjalan Liitossa käydään välillä kiivastakin keskustelua siitä, onko liitto kulttuurijärjestö vai palautusjärjestö. Karjalan Liitto ei ole kumpaakaan, vaan se on molempia; sekä karjalaisen kulttuurin vaalija että Karjalan palautuksen edistäjä.”

Karjalan kysymys on kiertoilmaus
Karjalaisen kulttuurin ja Karjalan palautuskysymyksen vaaliminen eivät ole millään lailla ristiriidassa keskenään, mikä Kuismankin puheesta tulee yksiselitteisesti esille.
Nimitys Karjalan kysymys on jossain määrin harhaanjohtava. Kuisma selvittää, että ”Sodan jälkeen ja Neuvostoliiton aikana Karjalan palautus oli niin arka asia, ettei Karjalan Liitto tohtinut puhua siitä oikealla nimellä, vaan käytti termiä Karjalan kysymys”.

On Karjalan kysymys –ilmaisun käyttämiseen toinenkin syy.
Suomalaisille rekisteriviranomaisille Karjalan palautus on edelleen niin arka asia, ettei Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin hyväksytä sellaista tarkoituspykälää. Tämä testattiin muutama vuosi sitten Karelia Klubi ry:n perustamisvaiheessa.
Palautusjärjestöt pitäneet palautusta esilläPuheessaan Kuisma viittasi palautusjärjestöihin, joiden perustaminen ”on jonkin verran synnyttänyt vastakkaisasettelua kulttuurikysymysten ja palautuksen kesken”. Ehkä kyse ei niinkään ole palautuksen ja kulttuurin asettamisesta vastakkain, vaan ensisijaisesti siitä, että Karjalan Liitto harkitusti siirsi koko Karjalan palautuskysymyksen syrjään, eikä tuonut sitä mitenkään esille. Tällöin puuttui se luonnollinen tasapaino, mikä liiton toiminnassa oli aina ennen ollut. On siten luonnollista, että karjalaisuuden syvimmästä olemuksesta ja tavoitteesta eli omien alueiden takaisin saamisesta huolestuneet ovat halunneet tuoda tämän asian esille.
Voidaankin sanoa, että on nimenomaan palautusjärjestöjen ansiota se, että muutos asenteissa on tapahtunut. Tämän Kuismakin on havainnut: ”Vielä muutama vuosi sitten valtakunnan päälehti ei julkaissut juuri mitään Karjalan kysymykseen liittyvää. Nyt tiedotusvälineet ovat avautuneet.”

Liiton johdon poliittisuus puntarissa
Puheessaan Kuisma kosketteli liiton johdon poliittisuutta. Hän näki sen lähinnä myönteiseksi tekijäksi: ”Karjalan Liiton perustajat näkivät välttämättömäksi, että liiton johdossa on kattava edustus paitsi alueellisesti niin myös poliittisesti. Alusta alkaen liiton johdossa on aina ollut henkilöitä kolmesta suurimmasta eduskuntapuolueesta; keskustasta, kokoomuksesta ja sosialidemokraateista. Tätä linjaa on jatkettu tähän päivään asti.”
Tämä on Kuisman mukaan johtanut siihen, että ”
Tämä laaja poliittinen edustus on myös auttanut liiton työtä: liittoa on kuunneltu ja sillä on ollut valmiit vaikutuskanavat eduskuntaan, hallitukseen ja maan ylimpään poliittiseen johtoon”.